Pienimuotoiset puutarhatyöt voivat saada yllättäviä piirteitä kun näkökenttään ilmestyy tällainen ötökkä. En kiljunut, enkä huutanut - hätkähdin vain ja juoksin sisälle hakemaan kameraa.
Minulla ei ole hajuakaan mikä kovakuoriainen se on mutta mahdottoman pitkät tuntosarvet sillä ainakin oli. Ei se onneksi kauaa meidän partsilla viihtynyt vaan lennähti tiehensä. Kesä ja ötökät, niinpä niin.
5 kommenttia:
Meillä joku kammottava valtavan pitkäjalkainen elukka seinällä. Minä "Yööh, hämähäkki" mies lohduttaen "Ei ole, tämä lentää" eli se olisi siis voinut siirtyä vauhdikkaasti lentäen kimppuuni...
Hyiii YÖKS..!! :D :D
Kesässä pahinta on KAIKKI ötökät joita pelkään melkein kuollakseni :D
Lumo: Voi eikä:D :D Ennemmin tosiaan se hämähäkkikin kun mikään lentävä öttiäinen!
Hanna: Hahhaah, sorii:D Tämä oli sitten siedätyskuva sinulle:) Pahinta on hyttyset ja mäkäräiset:S Ilman niitä olisi niin paljon mukavampaa:)
Tää on sarvijaakko! Tai ainakin semmoseksi me sitä lapsena sanottiin :)
Anonyymi: Hei tattista:) Sehän se taitaa olla!
Lähetä kommentti